Lukijat

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Elävien kirjoissa!

Heippa,

taas on kulunut tovi viime päivityksestä. Olen ollut ihan järkyttävän väsynyt.

VAROITUS! Seuraa mutsiläppää, joka luultavasti kiinnostaa vain muita äitejä tai asian kanssa kamppailevia:



Viime viikon maanantaista, eli noin tasan 10 päivää sitten aloitimme taaperoisen kanssa unikoulun/vieroituksen. Menimme siis 1v neuvolaan tuona päivänä superuupuneena (siis minä olin, lapsi oli ihan virkeä ;))  ja onnekseni vastassani oli reipas ja iloinen naisihminen (uusi neuvolantäti) joka kannusti siis tähän hommaan.

Ensimmäiset neljä yötä heräilin ja hytkyttelin, lauloin ja juotin pullosta vettä, mutta viidentenä yönä (isän vahtivuorona) lapsi rykäisi 9h yöunet ja on nyt tehnyt niin jokaikinen yö siitä lähtien.

Oma olotilani on kuin kuolleistaheränneellä, jatkuva väsymys ei pakota ja mielikin on positiivisempi.

Vaikka itselläni ei ole mitään taaperoimetystä vastaan (nostan hattua rohkeille äideille jotka kaivaa tissin esiin julkipaikalla taaperolle muiden katseista välittämättä) , niin täytyy kyllä sanoa että tämä ratkaisu oli meille aivan oikea.



NONIIN ja imetys/unikoulu/vieroitus asia käsitelty, muihin aiheisiin.

Viikonloppuna innostuin siis leipomaan kaikenlaisia juttuja. Seuraava postaus käsitelköön siis niitä, stay tuned...










lauantai 6. huhtikuuta 2013

Kevätflunssaisen kesäunelmia: mummopyörät ja hulavanteet

Puin lapselle ja kenties itsellenikin liian vähän päälle kevätpäissäni ja nyt kärsitään molemmat seuraamuksista: Eilen tyttö heräsi röhäisen yskän kera ja nyt alkaa omakin olo tuntua hieman kehnolta.
Onneksi minulla on järeät aseet: valkosipuli, chili, inkivääri ja pakuritee.
Eiköhän tämä tästä.

Eilisen päivän vietimme siis kotosalla, kesästä haaveillen.

Minulla on nyt ainakin kaksi tavoitehankintaa/hankintahaavetta kesäksi: Ensimmäisenä uusi/vanha PYÖRÄ. Tällä hetkellä minulla on käytössäni (sen jälkeen kun "sinkkujoponi" varastettiin pari vuotta takaperin) anopin vanha Tunturi Aurora. Pyörä ei ole kovinkaan katu-uskottava, ja on vielä henk.koht.inhokkivärinen eli kirkuvan punainen. Need I say more. Seitsemän vaihdetta silti löytyy, kuvia ei (ei instagram-materiaalia).

Haaveissani on jo useamman vuoden siintänyt kaunis ja turvallinen, merellisen turkoosi mummopyörä, johon tänä kesänä pitäisi hankkia vielä joka äidin perusvarustus: istuin lapselle. Vielä joku söpö kori eteen (eväsleiville ja mehulle) niin näen jo kuinka kiidämme auringonpaisteessa kohti merta, tuuli tuivertaa kasvoilla ja lapsi kiljuu ilosta.

Toinen innostukseni, hankintalistan toisella sijalla on hulavanne. Innostuin nähtyäni tämän videon.
Joojoo, tiedän että tuohon on vielä pitkä matka (maybe next life?) mutta pyörämielikuvani rinnalla pyörii nyt filmipätkä itsestäni pellolla auringonlaskussa hulavannetta pyöritellen. Leikkisä mieli, liikemeditaatio, täydellinen vapaus...
Järkiminä (se jonka yleensä onnistun hiljentämään) yrittää kuiskutella korvaan että a) MILLÄ AJALLA ja b) eihän se pikkutyttönäkään ihan luonnistunut...

Mutta haaveilla saa silti, eikös..?

Hulavanne-tanssi eli Hoop Dance on alunperin intiaanien tarinankerrontatapa tanssin muodossa. Lisää juttuja hoop dancesta löydät - tietysti - wikipediasta, eli täältä.

PS. Niin ja kustomoituja hulavanteita voi tilata mm. täältä!

Mukavaa kevätaikaa. Haaveilkaa. Pysykää terveinä. Laittakaa tarpeeksi vaatetta päälle. Vanupuku vauvalla (tavallisten vaatteiden päällä) ei näemmä ole tarpeeksi.























torstai 4. huhtikuuta 2013

RESEPTI: Lehti-/Parsa-/Valkokaalilaatikko

Tänään päätin kokeilla lisätä perinteiseen kaalilaatikkoon valkokaalin kavereiksi parsa- ja lehtikaalin.. Ja sehän toimi!

Sharing is caring, joten tässä reseptiä:

1 sipuli
4 valkosipulin kynttä
1/4 valkokaali
n. 10 lehteä lehtikaalia
1/2 parsakaali
2dl riisiä
2dl vaaleaa soijarouhetta
Maun mukaan juustoraastetta päälle
(Itse laitoin n. 1dl emmental-mozzarellajuustoa)

(Luomu) Oliiviöljy
(Luomu) Kirnuvoi

Herbamarea/Himalajan suolaa oman maun mukaan (itse laitoin kaalin sekaan noin 1tl ja toisen mokoman soijan sekaan)
Pippurisekoitus
Maun mukaan Cayannea (itse laitoin yhden teelusikallisen)
2 tuoretta rosmariinin "oksaa" (mikähän tälle on oikea termi? Pilkoin "neulaset" soossin sekaan :))

Pilko sipulit ja laita kuullottumaan pannulle oliiviöljyyn.
Laita riisi kiehumaan.
Paista soijarouhetta noin 5min (itse lisäsin 1,5dl vettä ensin)
Paista ensin valkokaalia voissa noin 10min, lisää parsa- ja lehtikaali ja paista vielä noin 5-10min
Sekoita ainekset keskenään ja lisää mausteet.
Laita hieman vetinen riisi vuoan pohjalle, sitten kaali-soija-seos.

Paista ilman juustoa folio päällä noin 60min 200 asteessa. Lisää juusto, ota folio pois ja paista vielä noin 15min.










Paljasjalkainen paljasjalkainen

Tänään hankin itselleni uudet kengät. Kirpparilta.
Yleensä liikun mieluiten paljain jaloin, mutta koska Suomen ilmasto pakottaa minut käyttämään kenkiä, valitsen kengikseni joko Vivo Barefooteja tai mokkasiineja, joista suosikkini on Minnetonka, jota myy Suomessa ainakin Brandos-verkkokauppa.

En ole korkkareiden ystävä, johtuen ehkä a) iän tuomasta mukavuudenhalustani b) vähäisestä bailaamisesta c) joogamaikan ammatistani.

Menemmättä tarkemmin yksityiskohtiin, uskon, että koska olemme alunperin liikkuneet paljasjaloin, se on meille yksinkertaisesti luontevin, luonnollisin ja  näinollen paras tapa juosta tai kävellä. Kengän pitäisi muokkautua jalan mukaan, eikä päinvastoin.
Uskon myös että tämä on myös energiajuttu: Olemme paremmin yhteydessä maa-elementtiin ja pystymme imemään itseemme planeettamme energiaa paljain jaloin. Mikä ihana ajatus <3

Huomio! En ole asiantuntija aiheessa kuitenkaan, vaikka olenkin ihan hirvittävän fiksu ja omasta mielestäni aina oikeassa (heh): Mikäli haluat tutustua paljasjaloin kävelyn terveysvaikutuksiin, mene lukemaan lisää täältä tai osallistu paljasjalkajuoksuleirille.

Myös lapsen kenkävalintaan kannattaa panostaa (Kts. video alla) Itse olen ratkaissut asian toistaiseksi ostamalla tossuja ja yhdet kirpparikengät (tepsut) näiksi kevättalven muutamiksi tepsutteluhetkiksi, kesäksi hankitaan varmaankin ne söpöt pinkit vivot. Tai mennään paljain jaloin ;)


Kevään eka juoksulenkki korkattu Vivoilla.
Koirakin liikkuu luontevammin ilman kenkiä. Oletko koskaan kokeillut laittaa esim. sukkia koiralle?  :)

Äidin mokkasiinit, lapsen sukkasiinit :)

Niin ja ne kirppislöytökengät on tässä :)







keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Kevät toi.. kevät toi... viherpirtelön!

Heippa!

Äsken vauvajoogan (jota ohjaamme tytön kanssa kerran viikkoon) jälkeen, vaunutellessa auringonpaisteessa kotia kohti tein pyhän lupauksen panostaa enemmän blogiin kuin mitä tähän mennessä olen tehnyt. Ideoita minulla on vainka kuinka paljon aina mokkasiinivertailusta hamppusämpyläresepteihin ja vauvajoogavinkkeihin, mutta aikaa on mukamas liian vähän.

Oikeasti selaan vaan Facebookin newsfeedia tai juoksen tytön perässä, joogaan, lenkkeilen koiran ja vaunujen kanssa, siivoan.. tai laitan ruokaa. Niin siis vapaapäivinä. Minulla on siis, kröhöm, elämä, ja oikeasti teen töitäkin muutamana päivänä viikossa.

Nyt sitä istutaan täällä pylly jumppapallolla macin ääressä, nenän edessä kuppi kahvia (ah - mies oli keittänyt juuri ennen töihin lähtöä iltapäiväkahvit <3) ja raakasuklaata.

Mietin, että mikäs voisi olla ensimmäinen "järkevä" blogipostaus. Tähän mennessä olen lähinnä ottanut tuntumaa koko hommaan. Mieleen juolahti viherpirtelöt. Teen viherpirtelön/greensmoothien lähes jokaikinen aamu aina ensimmäiseksi aamupalaksi, toisena aamiaisena nautin sitten kahvikupin ja puuroa tai itsetehtyjä sämpylöitä.

Tutustuin viherpirtelöihin pari vuotta sitten, kun aloin seuraamaan Kimberly Snyderin blogia. Nykyäänhän green smoothiet on jotakuinkin arkipäivää, mutta aina välillä minultakin kysellään, mitä omaani laitan.


Noh, yleensä laitan omaani lähinnä mitä kaapista löytyy.

Suosittelen laittamaan pirtelöön ainakin nämä ainesosat: Tumma lehtivihreä, pinaatti, kurkku, vihreä omena/päärynä, sitruunan/limen mehua, vettä ja jotain viherjauhetta. Avokado on myös ihan kiva ainesosa tuomaan vähän pehmeyttä liemeen.

Paras tumma lehtivihreä on ehdottomasti lehtikaali, jota saa esim. joistakin hyvinvarustelluista Prismoista sekä K-Supermarketeista. Kesällä paremmin.


Tässäpä vaihtoehtoja:

Kaupasta: lehtikaali, rooman salaatti (Kimberlyn suosittelema), muut erilaiset salaatit ( mitä tummempi sen parempi: tammenlehti-, tatsoi-, vuonankaalisalaatti ), pinaatti, lehtiselleti, avokado, sitruuna, lime,

Luonnon omia aineksia: nokkonen, voikukka, vuohenputki, savikka, apilat, koivunlehdet, viinimarjanlehdet, naatit (esim punajuuri), versot

Ruohonjuuresta, Ekolosta tai netistä tilaamalla: viherjauheet: ohran/vehnänoras, spiruliina, chlorella tms.

Paras koostumus löytyy testaamalla. Itse teen aika pieniä annoksia, koska meillä on käytössä Personal Blender.

Omassani oli tänäaamuna: 2 lehtikaalen lehteä, kourallinen pinaattia, 1/5 kurkku, 1 luomupäärynä ja 1/4 avokado, puolikkaan sitruunan mehu ja noin 2dl kylmää vettä.

Kokeile - oikeaa ohjetta ei ole, joten luovuutta saa käyttää! :)




Moi! Olen lehtikaali. 

Taaperollekin maistuu :)

Personal Blender: Kun ei ole varaa Vitamixiin ;) Suosittelen! On pieni ja näppärä!

Ja tältä se suunnilleen näyttäis..

Ylemmän kuvan teksti varastettu amerikkalaisen mehunvalmistajan mainoksesta. Suomeksi: Itsevarmat naiset jotka juovat mehua ovat vitun seksikkäitä :D Miksiköhän toi kuulosti paremmalta englanniksi... ;)



lauantai 30. maaliskuuta 2013

Joogaa, synttärikakkua, joogaa, raakasuklaata, joogaa

....Siinä kutakuinkin tämän pääsiäisen kaava.

Syntymäpäiviä vietettiin eilen ja juhlat olivat menestys! Lapsen silmät säkenöivät iloa vieraiden sylissä ja äiti hykerteli tyytyväisenä kahvikuppi kädessä.

Tänään synttärit jatkui vielä mummon kanssa kahvitteluilla.

Löysin myös täydellisen raakasuklaareseptin, ja se löytyy täältä:

Omaan suklaaseeni lisäsin vielä kuivattuja karpaloita.

Kokeile ihmeessä! :)








torstai 28. maaliskuuta 2013

Happy Birthday Girl!

Mun vauvasta tuli taapero! Siis tänään! Ihan käsittämätöntä.
Sairaala- ja synnytysmuistot vaan tulvii päähän. 

Kätilöopiston Haikaranpesässä saatiin aivan mielettömän hyvää kohtelua, ja vaikka synnytys oli pitkä (19h) niin kaikki sujui niin hyvin kuin vain voi sujua ja olen tyytyväinen, että toiveitani kuunneltiin. 
Sain olla kaksin mieheni kanssa synnytyssalissa, lillua altaassa ja kuunnella musiikkia. 

Kun peikonpoikanen sitten löysi tiensä syliin asti, oli tunnetila sellainen, mitä ei voinut edes kuvitella etukäteen. Se pieni olento oli heti osa minua ja minä osa häntä. Ja miten olinkaan valmis tekemään kaikkeni hänen onnelisuutensa eteen, raivaamaan esteet hänen tieltään ja suojelemaan kaikelta pahalta. 
Käsittämätöntä. 

Tämä päivä menee fiilistellessä ja siivoillessa, huomenna on BI-LEET! En ole suunnitellut mitään isoa, pikkuisen kakkua ja herkkuja, ja muutama vauva/taapero tulossa moikkaamaan. 

Laitan muutaman kuvan myöhemmin.


Kääpiö parin tunnin ikäisenä <3